Ilmoituskausi päättyy perjantaina – viime hetken tärpit raportointiin

Avoimuusrekisterin toinen ilmoituskausi on käynnissä aikavälillä 1.1.–28.2.2025. Silloin raportoidaan viime vuoden heinä–joulukuun aikana harjoitetusta vaikuttamistoiminnasta ja sen neuvonnasta. Pienimuotoisen vaikuttamistoiminnan rajan vuoden loppupuoliskolla ylittäneet raportoivat aiheet huhti–joulukuulta.

Eniten kysymyksiä tämän ilmoituskauden aikana on herättänyt aiheiden ilmoittamislogiikka, pienimuotoisuus ja aiheiden muodostaminen. Alle on koottu niihin liittyviä yleisimpiä kysymyksiä vastauksineen.

Ilmoituskauden eniten kysytyt kysymykset

Miksi toimintailmoituksemme raportointijaksona näkyy 1.4.–31.12.2024 eikä 1.7.–31.12.2024? Miltä ajalta siis raportoin?

Pienimuotoisuuden raja on viisi yhteydenottoa vaikuttamistoiminnan kohteisiin kalenterivuodessa. Poikkeuksellisesti avoimuusrekisterin ensimmäinen toimintavuosi oli kuitenkin vajaa, joten kalenterivuoden sijaan tarkastellaan ajanjaksoa huhti-joulukuu.

Kesällä pienimuotoisesta toiminnasta ilmoittaneilta kysytään nyt, onko pienimuotoisuuden raja ylittynyt, kun lasketaan yhteen kaikki huhti–joulukuun aikana tehdyt yhteydenotot kohteisiin.

Jos pienimuotoisuuden raja ei ylity, valitaan toimintailmoituksella laajuudeksi ”Enintään 5 yhteydenottoa”. Tällöin aiheita ei eritellä. Jos raja ylittyy, valitaan ”Enemmän kuin 5 yhteydenottoa”, ja koko huhti–joulukuun aikana tehdyn vaikuttamistoiminnan aiheet eritellään.

Organisaatiollamme oli huhti–kesäkuun aikana kolme yhteydenottokertaa vaikuttamistoiminnan kohteisiin. Ilmoitimme siis kesän toimintailmoituksella, että vaikuttamistoiminta oli pienimuotoista (enintään 5 yhteydenottoa). Heinä–joulukuun aikana meillä oli toiset kolme yhteydenottoa. Mitä meidän tulee tällä ilmoituskaudella ilmoittaa?

Jos huhti–kesäkuussa on ollut kolme yhteydenottoa ja heinä–joulukuussa kolme yhteydenottoa, ovat ne yhteenlaskettuna ylittäneet pienimuotoisuuden rajan kyseisen vuoden osalta. Raja on enintään viisi yhteydenottoa kalenterivuodessa.

Koska toiminta ei ole pienimuotoista, tulee toimintailmoituksessa valita ”Enemmän kuin 5 yhteydenottoa” ja eritellä kaikki vaikuttamistoiminnan aiheet ajalta huhti–joulukuu.

Ilmoitimme kesällä vaikuttamistoiminnan aiheet ajalta huhti–kesäkuu. Heinä–joulukuun aikana meillä on ollut enintään viisi yhteydenottokertaa vaikuttamistoiminnan kohteisiin. Mitä meidän tulee tällä ilmoituskaudella ilmoittaa?

Vaikka toiminta on jäänyt heinä–joulukuun aikana pienimuotoiseksi, on pienimuotoisuuden raja ylitetty jo vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Jotta aiheet on voitu kesällä antaa, on toiminnan laajuus siis aiemmalla raportointijaksolla ylittänyt viisi yhteydenottoa.

Käynnissä olevalla ilmoituskaudella vaikuttamistoiminnan laajuudeksi tulee valita ”Enintään 5 yhteydenottoa” ja eritellä aiheet ajalta heinä–joulukuu.

Pitääkö tehdä toimintailmoitus, jos vaikuttamistoiminta on jäänyt pienimuotoiseksi tai jos sitä ei ole ollut lainkaan?

Kyllä, kaikki rekisteröityneet organisaatiot ovat ilmoitusvelvollisia, ja niiden on tehtävä toimintailmoitus puolen vuoden välein.

Jos pienimuotoisuuden raja ei kuitenkaan ylity koko vuoden aikana, riittää, että toimintailmoituksessa merkitään vaikuttamistoiminnan laajuudeksi ”Enintään 5 yhteydenottoa”. Aiheita ei tarvitse eritellä kyseiseltä vuodelta.

Jos vaikuttamistoimintaa ei ole harjoitettu lainkaan, merkitään vaikuttamistoiminnan laajuudeksi ”Ei lainkaan yhteydenottoja”.

Pelkästään pienimuotoista vaikuttamistoimintaa tekevän toimijan ei tarvitse lainkaan rekisteröityä avoimuusrekisteriin. Jo rekisteröitynyt organisaatio, joka arvioi jatkossa tekevänsä ainoastaan pienimuotoista vaikuttamistoimintaa, voi poistua avoimuusrekisteristä täyttämällä asiointipalvelussa poistumisilmoituksen.

Miten vaikuttamistoiminnan aihe tulee ilmoittaa?

Toimintailmoituksen tietojen tarkoituksena on avata yleisölle ilmoitusvelvollisen harjoittamaa vaikuttamistoimintaa. Siksi on tärkeää kuvailla aihe siten, että ulkopuolinen voi ymmärtää, mistä aiheesta organisaatio on ollut päättäjään yhteydessä ja mitä tavoitteita se on pyrkinyt edistämään.

Vaikuttamistoiminnan aihe kuvaillaan toimintailmoituksessa vapaamuotoisesti, mutta mahdollisimman tarkasti. Tarkkuus voi olla esimerkiksi yksittäisen politiikka-, lainsäädäntö-, budjetti- tai kehittämistoimen tai hankkeen tasolla. Aiheen kuvaukseen on käytettävä 50–600 merkkiä.

Kuvitteellinen esimerkki aiheesta, joka täyttäisi yllä mainitut edellytykset:

Tarkastusviraston valvontaoikeuksien laajentaminen vaalirahoituslaissa, jotta VTV:n suorittaman valvonnan toimintaedellytyksiä voidaan parantaa ja tehostaa valvontaa.

Esimerkki aiheesta, joka ei kerro yleisölle, millaista vaikuttamistoimintaa ilmoitusvelvollinen on harjoittanut:

Virkamiehen kanssa käyty keskustelu tarkastusviraston ajankohtaisista asioista.

Muita vinkkejä aiheen ilmoittamiseen:

• Aihe tulee ilmoittaa suomeksi tai ruotsiksi.

• Jokainen vaikuttamistoiminnan aihe ilmoitetaan erikseen, vaikka useasta aiheesta olisi keskusteltu samassa yhteydessä ja/tai saman ihmisen kanssa.

• Jos samasta aiheesta on vaikutettu monta kertaa eri yhteyksissä ja/tai eri ihmisiin, riittää että kyseinen aihe ilmoitetaan vain kerran.

• Toimintailmoitukselta ei ilmene, milloin ja montako kertaa vaikuttamistoiminnan kohteisiin on oltu yhteydessä.